Helsinki
Hyvä tietää
Laiturit
Saapuessasi saareen omalla veneellä, voit kiinnittyä saaren itäpuolella olevaan vierasvenelaituriin. Vierasvenelaiturissa on aisapaikkoja. Päälaiturin poiju- ja aisapaikat ovat vain niiden varanneiden käytössä. Laiturit kartalla
Kesämajat
Saaressa on n. 50 yksityisessä käytössä olevaa kesämajaa. Jos tulet käymään saaressa jonkun majalle, kysy majan numero ja katso kartalta sijainti.
Liikkuminen
Pääset saaren nähtävyyksille helpoimmin kartalla näkyviä polkuja pitkin. Liikkuessasi saarella kunnioitathan kesämaja-asukkaiden piharauhaa.
Tulenteko
T-laiturin vieressä on kaupungin ylläpitämä grillauspaikka. Huolehdi lähtiessäsi tulen kunnollisesta sammuttamisesta. Tulenteko saaressa muualla kuin grillissä on kiellettyä.
Lemmikit
Lemmikit ovat tervetulleita saareen, mutta pidäthän ne kiinnitettynä vierailun ajan.
Telttailu
Kaupungin järjestyssäännöt eivät salli telttailua Vasikkasaaressa.
Roskat
Pidetään Helsingin saaristo siistinä! Viethän roskasi laiturien vieressä oleviin jäteastioihin.
Nähtävyydet
"Valkoinen talo"
Valkoinen talo, joka tunnetaan myös komendantin talona, kohoaa näkyvällä paikalla saaren länsipuolen kallioiden huipulla. Talo on rakennettu vuonna 1870 venäläisten vartiorakennukseksi. Talon lähellä on myös jääkellarin rauniot. Taloa ympäröiviltä kallioilta avautuu mahtava näköala kohti Helsingin keskustaa ja Suomenlinnaa.
Öljysäiliö
Saaren eteläosassa sijaitsee ruosteinen, mutta vielä pystyssä seisova kohtalaisen hyvin säilynyt vanha öljysäiliö. Se tyhjennettiin joitain vuosia sitten ja kaupunki poisti siitä katon. Säiliön sisällä äänet kimpoilevat ja kumisevat, ja alusta notkuu. Säiliön sisällä on järjestetty kesäteatteriesityksiä. Lauri Tähkän musiikkivideo Syyskuun kyy on kuvattu säiliössä. Katso video.
Polttoainevarasto
Öljysäiliön lähellä saaren itäpuolella sijaitsee vanha lentopolttoainevarasto, kallioon louhittu ja korkeilla seinillä ympäröity rakennelma. Seinien rajaama tila on omiaan vaikkapa grillijuhlille tai kesäteatteriesityksille, joita varten tilaan on rakennettu katsomokin.
Vasikka Areena
Saaren keskivaiheilla itärannan lähellä sijaitsee toisen öljysäiliön pohja ja reunamuuri. Itse säiliötä ei enää ole, mutta paikka toimii juhlien pitämiseen tai lentopallo- ja petankkikenttänä tasaisen hiekkapohjan ja muurien tarjoaman suojan ansiosta.
"Kiinan muuri"
Saaren keskiosissa kiemurtelee vanha muuri, joka aikoinaan suojasi puurakenteisia varastorakennuksia, joita ei enää ole. Yksi varastorakennuksista oli ammusvarasto, joka räjähti vuonna 1919. Räjähdys rikkoi ikkunoita pitkin saaria ja rantoja Eirasta Sörnäisiin ja tuhosi venäläisten rakennuttamista kolmesta öljysäiliöstä kaksi.
Sektoriloisto
Saaren länsirannikon eteläisessä osassa sijaitsee vesiliikenteen navigoinnissa käytettävä sektoriloistotorni. Tämäntyyppisiä pyöreitä sektoriloistotorneja on ollut Suomessa tiettävästi kaksi, joista tämä on nykyään ilmeisesti ainoa edelleen aktiivisessa käytössä oleva. Saarella on ollut sektoriloisto jo vuodesta 1883 ja tämä nykyinen pyöreä malli on rakennettu vuonna 1895.
Opastetut reitit
Vasikkasaaressa on kaksi opastettua reittiä: historiallisia kohteita esittelevä pääreitti ja saaren länsiosaan sijoittuva Hetki itsellesi -hyvinvointipolku. Polut voi kiertää haluamassaan järjestyksessä tai vain osittain. Huom! Vasikkasaari ei sovellu liikuntarajoitteisille, sillä polut ovat kapeita ja osin kallioisia.
Historia
llmakuva Vasikkasaaresta. Otettu todennäköisesti 1925. Sotamuseo.
Vasikkasaarella on pitkä ja värikäs historia sekä sotilaallisena että valtion ja kaupungin virkistysalueena.
Vasikkasaari on aikojen saatossa kiinnostanut monia eri tahoja ja sitä on eri omistajien myötä käytetty myös monenlaisiin tarkoituksiin. Vasikkasaaren maanomistusoikeudesta on käyty kiistoja jo vuodesta 1787, jolloin saari oli kaupunkilaisten ja Santahaminan asukkaiden yhteiskäytössä eläinten laidunalueena. Venäjän vallan aikana laamannin oikeuden päätöksellä 1829 riita ratkaistiin Santahaminan asukkaiden hyväksi, Vasikkasaari julistettiin kuuluvaksi Santahaminan taloihin, eli valtiolle. Seuraavan kerran käytiin pitkällinen saariston maanomistuskiista valtion ja kaupungin välillä 1800-luvun lopulla. Lopullisen komiteamietinnön perusteella Vasikkasaari jäi valtion omistukseen 1911.
​
Vuodesta 1918 saarta hallinnoi Suomen puolustusvoimat. Saaren kesämökkikulttuuri on alkanut vuodesta 1945 lähtien, jolloin SKDL:n Helsingin kunnallisjärjestö sai osan saaresta käyttöönsä ja Valtion Virkailijain Liitto sai luvan rakentaa mökkejä jäsenilleen omalle puolelleen saarta. Saaren pohjoispuolelle pääsi vain SKDL:n tai SKP:n jäsenet ja hekin vain saaritoimikunnan suostumuksella. Toiselle puolelle saarta taas VVL:n jäsenet olivat puolustusvoimain alueella ja puolustusvoimien ohjesäännön alaisia. Vuonna 1961 tehdyn esityksen ja 1962 eduskunnan hyväksymän Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välisen aluevaihdoksen perusteella Vasikkasaari siirtyi 1.1.1965 kaupungin omistukseen. Vasikkasaaren lisäksi kaupunki sai Pohjois-makasiini 9:ssä sijaitsevan tontin rakennuksineen. Valtio sai Ruskeasuon hallien kohdalla olevan 3 hehtaarin suuruisen alueen.
Saarta tuli isännöimään Ulkoilu- ja Urheiluvirasto, nykyinen Liikuntavirasto. Vuonna 1997 saaren kaikki maa-alueet siirtyivät Rakennusviraston hallintaan. 1980-luvun puolivälistä Vasikkasaari on kuulunut Suomenlinnan kaupunginosaan.
​
Vasikkasaaren historiasta on kirjoittanut Jukka Mahlamäki, joka on itse jo kolmannen polven mökkeilijöitä saaressa. Saaren "historian kirjat" ovat hyvin hajallaan eri museoissa ja laitoksissa, mutta Jukka on omasta mielenkiinnostaan kerännyt näistä eri lähteistä kattavan kokoelman saaren historiasta kertovia dokumentteja, karttoja ja valokuvia käyttäen tähän tutkimustyöhön vuosia. Lähteet on mainittu kunkin kuvan yhteydessä tai mikäli sitä ei ole mainittu, kuva tai muu materiaali on Jukan itsensä tuottamaa. Jukka toimii myös Vasikkasaaren mökkiläiset ry:n puheenjohtajana.